Naisten ja miesten välinen palkkaero on pysynyt Suomessa sinnikkäästi 16 prosentissa, kun EU:n keskiarvo on 13 prosenttia. Jytyssä nähdään, että Suomessa olisi syytä panostaa tilanteen parantamiseen.
”Vaikka meillä on ollut monenlaisia ohjelmia samapalkkaisuuden edistämiseksi ja juhlapuheiden tasolla tähän on sitouduttu, on palkkaeroa kurottu Suomessa hyvin hitaasti. Koen, että tämä on suorastaan kansallinen häpeäpilkku, kun samalla meillä kehutaan vaikkapa suomalaisten naisten työelämään osallistumista”, aloittaa Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.
Palkka-avoimuus on yksi keino, jolla palkkatasa-arvoa voidaan edistää. Avoimuus palkkojen muodostumisen perusteista ja palkkojen suuruudesta mahdollistaa vertailun työpaikkojen sisällä ja välillä, tekee palkkatoiveiden oikealle tasolle asettamisesta mahdollista sekä mahdollistaa epäkohtien todentamisen ja niihin puuttumisen.
Direktiivi tuo mukanaan uusia työkaluja
EU:n tavoitteena on edistää samapalkkaisuutta sekä lisätä palkkauksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä EU:n palkka-avoimuusdirektiivin avulla. Jäsenvaltioiden tulee saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään vuonna 2026. Suomi on sitoutunut tekemään tämän direktiivin minimisäännösten mukaisesti.
Voiman mukaan Suomen tulisi suhtautua asiaan kunnianhimoisemmin.
”EU-maiden välillä on suuria eroja, ja direktiivien tulee sopia niistä jokaiseen. Tästä voi päätellä, ettei direktiivi aseta korkeinta mahdollista tavoitetasoa. Suomena meidän tulisi olla asiassa edelläkävijöitä, eikä tyytyä minimiin.”
Direktiivin myötä käyttöön saadaan kuitenkin uusia keinoja, jotka auttavat tilanteen korjaamisessa. Se asettaa muun muassa uusia vaatimuksia palkkarakenteiden määrittelemiseen ja palkkatasoista raportoimiseen.
”Koen, että tässä tilanteessa kaikki EU:lta saatava tuki on etu”, Voima toteaa.
Avoimuus hyödyttää kaikkia
Työnantajaliitot ovat vastustaneet palkka-avoimuutta esimerkiksi työntekijöiden yksityisyydensuojaan vedoten, mutta taustalla voi olla pelko perusteettomien palkkaerojen paljastumisesta.
Voiman mukaan on syytä muistaa, että julkiset palkkatiedot ovat jo nyt käytössä esimerkiksi kuntasektorilla, eikä tämä ole aiheuttanut ongelmia.
”Jos palkat muodostuvat avoimesti ja noudattaen yhteisesti sovittuja periaatteita, ei ole syytä pelätä kaaosta, kateutta tai kyräilyä. Ylipäänsä näen, että yhteiskunnassa avoimuus vie aina asioita eteenpäin.”
Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus.
Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto
