"Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi”, toteaa varhaiskasvatuksen Tapiolan alueen aluepäällikkö Kati Smeds. Luonnehdinta koskee Espoon kaupungin apulaisjohtajamallia.
“Organisaatioissa havahduttiin siihen, että tarvitsemme vaikuttavampia ja innostavampia tapoja johtaa varhaiskasvatusyksiköitä”, Smeds taustoittaa.
Päiväkotien johtamista muovattiin uusiksi, hyvin lopputuloksin. Johtamista vahvistetaan apulaisjohtajilla, jotka palkataan varhaiskasvatusyksikön johtajien työpareiksi. Espoon suomenkielisissä päiväkodeissa työskentelee vuoden 2024 loppuun mennessä 17 apulaisjohtajaa ja lisää on tulossa vuonna 2025.
Tavoitteena on sujuvoittaa johtamista sekä vahvistaa pedagogiikan johtamista ja jakaa johtajuutta.
Vuonna 2018 voimaan tullut uusi varhaiskasvatuslaki toi uusia sisällöllisiä vaatimuksia varhaiskasvatukseen. Johtajien hallinnollisen työn määrä on lisääntynyt tämän jälkeen tuntuvasti, kun työssä on otettava huomioon monia eri velvoitteita.
Kokemukset yhteisestä johtamisesta ovat olleet positiivisia. Tätä viestiä kertovat Haukilahden ja Toppelundin päiväkodeissa työskentelevät Katja Vuorento ja Anne Koskinen. Vuorento on yksikön johtaja ja Koskinen apulaisjohtaja.
“Johtamistyö on haastavaa näin suurissa kokonaisuuksissa. Tämä oli ehdottomasti tervetullut muutos. Se on todella merkittävää, että on luotettava työpari, joka jakaa vastuuta”, Vuorento sanoo.
Vuorento on kokenut mallin antavan paljon tukea johtamiseen. Apulaisjohtajalla ei ole omaa lapsiryhmää, joten hän voi keskittyä pedagogiikan johtamiseen ja jakaa muita johtamisen osa-alueita yksikön johtajan kanssa. Myös Koskinen on kokenut työtehtävänsä kiinnostavaksi ja antoisaksi.
Koko työyhteisö hyötyy, kun johtamiseen on paremmat resurssit.
Espoon kaupungin satsaus päiväkotien johtamiseen näkyy työpaikkojen vetovoimassa. Johtajarekrytoinneissa hakijamäärät ovat olleet kasvussa. Johtajien ja henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistaminen on ollut olennainen tavoite.
”Koko työyhteisö hyötyy, kun johtamiseen on paremmat resurssit”, Vuorento kertoo.
Vastaavanlaisia kokeiluja on ollut muuallakin Suomessa eri muodoissaan. Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa apulaisjohtajan tehtävä on itsenäinen johtamistehtävä. Työtehtäviä jaetaan johtajien kesken. Työparin kanssa on mahdollista myös tehdä ideointia ja kehittämistyötä.
“Henkilöstön näkökulmasta yksi tärkeä asia on johtajan lisääntynyt läsnäolo”, Koskinen muistuttaa.
“Tämä on suuri satsaus Espoon kaupungilta. On hienoa, että tarve on nähty ja tähän on haluttu kohdistaa rahoitusta”, Smeds toteaa.
Apulaisjohtajamallista on ehtinyt kertyä seurantatietoa vasta vuoden ajalta, mutta vaikutukset työhyvinvointiin ovat olleet myönteisiä. Kati Smeds korostaa, että työhyvinvoinnin kehittymistä tullaan seuraamaan tarkasti.
Katja Vuorento kertoo henkilöstökyselyissä nousseen esiin monia positiivisia merkkejä. Työpaikoilla koetaan, että johtajalla on aikaa johtaa ja olla tiimien tukena. Apulaisjohtajamallissa pedagogiikan johtamiseen on mahdollista käyttää enemmän aikaa.
“Apulaisjohtajamallissa johtajat ovat paremmin saatavilla, mikä vahvistaa henkilöstön kokemusta siitä, että omalle työlle saa tukea”, Vuorento sanoo.
Laadukas varhaiskasvatus on investointi tulevaisuuteen. Sen ytimessä on hyvinvoiva henkilöstö, Smeds korostaa.
