Varhaiskasvatuksen opettaja Tiina Koski oli tehnyt vuosia varhaiskasvatuksen opettajan työtä lastenohjaajan tutkinnolla. Kun avautui mahdollisuus kouluttautua varhaiskasvatuksen opettajaksi ja vielä työnantajan tukemana, Koski tarttui tilaisuuteen. Kaupunki tuki ensin avoimen yliopiston opintoja stipendikukkarostaan ja myöhemmin tutkinto-opiskelua neljän kuukauden palkallisella vapaalla.
Opinnot kestivät kaikkiaan noin 2,5 vuotta. Koulutus toi työhön uutta iloa ja varmuutta.
“Halusin saada enemmän tietoa työni taustalle. Huomaa arjessa, että pedagogisiin asioihin kiinnittää nyt huomiota paljon enemmän. Punainen lanka kulkee toiminnassa eri tavalla.”
Koski oli aiemmalta ammatiltaan lastenhoitaja, ja kasvatustieteiden kandidaatin paperit hän sai noin vuosi sitten.
“Espoo antoi tosi avokätisesti opintopäiviä”, Koski kehuu.
Koulutus lujitti pedagogista osaamista
Myös Sini Rakennus hankki työnsä ohella varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden. Aiempaa kokemusta oli muun muassa ravintola-alalta, koulunkäyntiavustajan ja perhepäivähoitajan työstä ja koulutustaustana oli lastenhoitajan pätevyys.
“Lähdin alun perin opiskelemaan vain perusopintoja. En ollut tehnyt päätöstä vielä siinä vaiheessa, koska ajattelin, etten pääsisi yliopistoon”, Rakennus kertoo.
Koulutuksen hankkiminen oli myös ammattiylpeyden vahvistamista.
“Tein epäpätevän opettajan työtä kolmisen vuotta. Ajattelin, etten voi olla opettajan työssä, ellen ole opettaja. Tahdoin sen pätevyyden myös tämän takia”, Rakennus avaa.
Opinnot vahvistivat muun muassa pedagogisten päätösten perustelun taitoa. Koulutus on työntekijälle omanlaistaan pääomaa.
Tiina Koski ja Sini Rakennus työskentelevät Kirstin päiväkodissa Espoon Suvelassa, jossa on 15 varhaiskasvatuksen opettajaa. Monikulttuurisessa työympäristössä lasten tuen tarpeet ovat moninaisia, mikä tuo työhön haastetta mutta myös mielenkiintoa.
Kirstin päiväkodin johtaja Ritva Korpinen avaa koulutusmyönteisyyden taustoja.
“Kyllähän se kaikkineen lähtee siitä, että meillä ja laajemminkin Suomessa on ollut vuosien ajan pula varhaiskasvatuksen opettajista.”
On tavallista, että jokainen varhaiskasvatuksen opettajan vakanssi ei ole täytetty pätevällä opettajalla. Pätevöityneet opettajat tuovat mukanaan työyhteisöön monenlaisia vahvuuksia.
“Pedagogisen keskustelun taso ylipäätään yksikössä nousee sitä myöten, kun henkilöstö kouluttautuu. Se näkyy niin kahvipöytäkeskusteluissa kuin palaverirakenteissa”, Korpinen kertoo.
Kaupunki tukee ja mahdollistaa opiskelua
Espoo tukee monin tavoin kouluttautumista ja tarjoaa esimerkiksi palkallista vapaata varhaiskasvatuksen tutkintoon johtaviin opintoihin. Kaupunki kannustaa lastenhoitajia hankkimaan varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin pätevyyden. Kaupunki edistää myös opettajien kouluttautumista erityisopettajaksi sekä tukee päiväkotien johtajia suorittamaan kasvatustieteiden maisterin tutkinnon varhaiskasvatuslain vaatimusten mukaisesti.
Henkilöille, joilla ei ole alalle mitään koulutusta, Espoo tarjoaa mahdollisuutta opiskella lähihoitajan tutkinnon oppisopimuksella.
Lisäksi Espoon kaupunki kannustaa koko henkilöstöään kehittämään jatkuvasti omaa osaamistaan ja tarjoaa täydennyskoulutusta. Stipendikukkarosta tuetaan vapaa-ajalla tapahtuvaa opiskelua kuten kasvatustieteiden perusopintojen kurssimaksuja.
Monelle Espoon kaupungin tarjoama tuki on merkittävä apu kouluttautumiseen.
“Useilta ihmisiltä olen kuullut, että opiskelu kiinnostaa, mutta harva pystyy heittäytymään työelämästä täysin opiskelijarooliin. Tulot siinä tulevat aika rytinällä alas”, Ritva Korpinen kertoo.
“Kyllä hattua nostan ihan jokaiselle, joka opiskelee täällä työn ohella. Se on iso rutistus”, Ritva Korpinen lisää.
Sini Rakennus suosittelee opiskelua kenelle vain. Mahdollisuudet ovat erityisen vahvat Espoon varhaiskasvatuksessa, jota molemmat opettajat kehuvat työnantajana. Työpaikalla vallitsee hyvä yhteishenki.
“Oma päiväkoti on haasteellinen paikka, mutta pidän haasteista. Tämä pakottaakin ajattelemaan, kehittymään ja tekemään sisäistä työskentelyä. Ei tule sellaista ammatillista nukahtamista”, Rakennus kuvailee.
“Ihan ykkösjuttu on myös tämän talon huumorintaju”, Koski toteaa.
