Ensi vuonna Hangon Satama Oy voi tulla Suomen ensimmäiseksi hiilineutraaliksi satamaksi omassa toiminnassaan.
Itse asiassa satamilla yhteistyökumppaneineen on merkittävä rooli koko yhteiskunnan vihreän siirtymän luomisessa. Suurin osa ekologisemmasta infrasta kulkee niiden kautta.
”Nyt on vasta otettu ensimmäisiä askelia. Infran rakentaminen ja ylläpito vaativat jatkossa isoa logistiikkaa”, Hangon Sataman toimitusjohtaja Anders Ahlvik kertoo.
Esimerkiksi tuulivoimaloiden jättiläisenkokoisten siipien ja runkojen liikuttamiseen tarvitaan valtavasti tilaa.
Tätä todellakin löytyy Hangosta.
”Meillä on Koverharin satama ja yli 600 hehtaaria tilaa”, Ahlvik toteaa.
Pitkäjänteistä kehitystyötä
Hangon satamaa on pitkäjänteisesti kehitetty vastaamaan tulevia tarpeita.
”Satamien on oltava mukana muutoksessa, mielellään etunojassa miettimässä uusia rakenteita. Hangossa on koko ajan viety digitalisaatiota eteenpäin. Satamaa ja sataman osia kehitetään jatkuvasti ja uusia infrahankkeita on monta, kuten kaksi laiturihanketta, joiden suunnittelu on pitkällä.”
Laivojen koot kasvavat yhä, mutta autonomisten alusten pikarynnäkköön pitkillä merimatkoilla Ahlvik ei usko.
”Niitä hypetettiin joku vuosi sitten. Aluksilla kuitenkin suurimmat kulut tulevat energiasta ja pääomasta, työvoima on suhteellisen pieni osuus. Lisäksi miehittämättömissä aluksissa on turvallisuusriskejä ja vastuita, jotka pitää selvittää.”
Hanko on lähimpänä
Vuoden 2024 alussa voimaan astuu Fit for 55 -ilmastopaketin alusten päästökauppa, joka nostaa rahtihintoja. Suomea se koskee erityisesti, sillä merimatka Pohjolaan on pitkä. Hanko on kuitenkin lähimpänä Suomen vientimarkkinoita. Näin on ennenkin ollut, mutta jatkossa sillä on yhä suurempi merkitys.
”Säästääkseen polttoainetta alukset pudottavat nopeutta, mikä lisää matka-aikaa.”
”Säästääkseen polttoainetta alukset pudottavat nopeutta, mikä lisää matka-aikaa. Lisäksi Hangossa ei ole ongelmia talvien kanssa, kuten Pohjan- ja Suomenlahdella.”
Potentiaali kasvaa
Ahlvik ja markkinointipäällikkö Nina Häggroth ovat nostaneet Hangon Sataman näkyvyyttä. Se on laajasti mukana alan verkostoissa, tapahtumissa ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia kumppaneilleen.
Satamissa näkee upean merimaiseman lisäksi tavaravirtojen muutokset. Ahlvik pelkää tulevan talven tuovan uusia haasteita taantuman myötä.
Hangon Satama on 150-vuotisen historiansa aikana kuitenkin selvinnyt pahemmistakin myrskyistä. Se on Suomen toiseksi suurin kumipyöräliikenteen satama, autojen maahantuonnin ykkönen sekä Suomen merkittävimpiä metsä- ja terästeollisuussatamia.
”Hangossa on potentiaalia. Suomen talous on niin pieni, että olemme riippuvaisia viennistä ja tuonnista. Tavaravirrat voivat muuttua, mutta Sataman tulevaisuus on taattu”, kohta 40 vuotta logistiikka-alalla ollut Ahlvik tietää.
