Hangon Satama on Suomen eteläisin satama ja merkittävä kansainvälisten merikuljetusten solmukohta. Se tarjoaa nopeaa ja tehokasta palvelua monenlaiselle tavaraliikenteelle.
"Hangon sijainti Suomen eteläisimmässä kärjessä on merkittävä, meiltä on lyhyt matka maailmanmarkkinoille. Erityistä meissä on myös se, että palvelemme 365 päivää vuodessa ja 24/7, mikä on Suomen oloissa poikkeuksellista. Tavaravirta ei pysähdy ja logistiikkaketju toimii sujuvasti", aloittaa toimitusjohtaja Anders Ahlvik.
Ahlvikin mukaan satamalla on tärkeä rooli tuonnin ja viennin mahdollistajana.
"Suomen tulevaisuus on täysin riippuvainen tuonnin ja viennin tehokkaasta läpiviennistä. Olemme pieni ja avoin talous, jonka menestyksen ehtona on kannattava ja kilpailukykyinen vienti. Tätä tukemaan tarvitaan kehittyneitä, kustannustehokkaita ja oikeassa paikassa sijaitsevia satamia."
Hangon Sataman kautta saadaan Suomeen merkittävä määrä kuluttajamarkkinoille tarkoitettuja tuotteita, lääkkeistä ja elintarvikkeista kukkiin ja autoihin. Viennin osalta satamasta lähtee esimerkiksi metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden tuotantoa.
Pitkiä harppauksia historiasta nykyhetkeen
Viime vuonna 150 vuotta täyttänyt Hangon Satama on ehtinyt olla läsnä monissa Suomea koskettaneissa muutoksissa. Alkuvaiheessa satama toimi yhtenä mahdollistajana maan teollistumiselle agraaritaloudesta.
"Toinen merkittävä kehitysvaihe sataman kannalta osui sotien jälkeiseen aikaan, kun työkoneet korvasivat ihmistyövoiman. Myös lastinkäsittely muuttui merkittävästi", Ahlvik kertoo.
Viimeisin suurista muutoksista on 2000-luvun alussa alkanut digitalisaatio, joka on mullistanut toiminnan satama-alueilla.
"On kuitenkin hyvä muistaa, että fyysisen tavaran täytyy liikkua, digitalisaatiosta riippumatta. Digitalisaatio kuitenkin mahdollistaa tehottoman toiminnan karsimisen ja paremman tuottavuuden."
Vihreä siirtymä määrittää tulevaa
Jo meneillään oleva seuraava mullistus on vihreä siirtymä, jonka kaikkia vaikutuksia alalle on tässä vaiheessa vaikeaa ennustaa. Tietyt asiat ovat kuitenkin jo nyt muuttuneet huomattavasti.
"Tällä hetkellä ala sähköistyy, mutta uusia voimanlähteitä nähdään varmasti vielä paljon muitakin. Toinen selkeä muutos on laivojen koon kasvaminen ja nopeuksien laskeminen. Merimatkat ovat pidempiä ja tuottavat vähemmän päästöjä. Tämä tarkoittaa, että meidän täytyy pystyä käsittelemään isompia aluksia, vielä tehokkaammin, lyhyemmällä satamassaoloajalla", Ahlvik mainitsee.
Jatkuvasti vuorokauden ympäri operoivalla satamalla onkin tähän hyvät edellytykset, koska joutokäyntiaika ja päästöt voidaan minimoida. Omassa toiminnassa Hangon Satama aikoo olla hiilineutraali tämän vuoden loppuun mennessä.
Tuleva näyttää positiiviselta
Ahlvik näkee, että Etelä-Suomen satamien painoarvo kasvaa jatkossa.
"Tähän toki vaikuttaa myös rautateiden kehitys. Yksi esimerkki tästä on Hyvinkää-Hanko välisen radan sähköistäminen, joka on meneillään tällä hetkellä."
Ahlvik nostaa tärkeäksi myös valtatie 25 kehittämisen ja liikenneturvaan panostamisen sekä tasapuolisuuden poliittisissa päätöksissä.
"Päätöksenteko ei saa vaikuttaa vapaaseen kilpailuun alalla, joka toimii kansainvälisesti. Emme siis esimerkiksi kannata erilaisia poikkeuksia", hän toteaa.
Ahlvik uskoo, että sataman tulevaisuus vihreiden ja tehokkaiden kuljetusten mahdollistajana on kuitenkin kirkas.
"Katson tulevaisuuteen luottavaisin mielin", hän päättää.
