Helsingin Satama uskoo, että merkittävänä toimijana pysyminen vaatii yhteistyötä

Helsingin Sataman toiminta on jaettu kahteen loppukäyttäjälähtöiseen liiketoimintayksikköön, joista matkustajaliikenteestä vastaa Kaj Takolander ja rahtiliikenteestä Vesa Marttinen.
”Molempien liiketoimintojen osalta olemme fasilitoija ja väylä sujuvaan liikkumiseen maasta sisään ja ulos”, Takolander aloittaa.

Sataman toimivuus onkin tärkeää, koska kyseessä on Euroopan vilkkain ulkomaan liikenteen matkustajasatama, joka hoitaa 80 prosenttia Suomen laivamatkustajaliikenteestä ja rahtia kulkee 50 miljardin euron arvosta, puolet ulkomaankaupan kappaletavaraliikenteestä. Tämä asettaa suuria vaatimuksia paitsi meriliikenteelle ja satamaoperoinnille, myös sille, että satamat toimivat hyvin muun liikenteen, pysäköinnin ja kuljetuspalvelujen osalta.

Keskeisenä hyötynä Helsingin Satamassa nähdään nopeat kääntöajat, mikä tekee alusten käynneistä asiakkaille kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä. Satamassa säästetty aika voidaan hyödyntää hitaampina merimatkoina, jolloin polttoainetta kuluu vähemmän.

Laajempaa yhteisöä hyödyttävää kehitystä

Marttisen ja Takolanderin mukaan kaikki Sataman kehitystoiminta tähtää parempaan palveluun niin suorille asiakkaille, loppukäyttäjille kuin laajemmille sidosryhmille.

”Asiakkaat ovat elämänlankamme, mutta sidosryhmiin kuuluvat myös esimerkiksi kaupunkilaiset, yritykset ja viranomaiset. Logistisesti Vuosaaren satama on jatke kehä 3:lle, suomen logistiselle sydämelle, joiden väliä kulkee tuhat rekkaa päivässä. Logistiikan sidosryhmätoimijoita onkin kymmeniä”, Marttinen kuvailee.
Tärkeänä sidosryhmänä nähdään kaupunkilaiset, joiden lähiympäristöön satamien toiminta vaikuttaa suoraan. Kaupunkilaisille Helsingin Satama toivookin voivansa tarjota yhä relevantimpia palveluja.

Hyvin merkittävä esimerkki tästä on Jätkäsaaressa sataman kehityshanke, jota on tehty tiiviissä yhteistyössä asukkaiden kanssa. Tallinnan liikenne keskitetään jatkossa täysin sinne ja samalla Länsiväylältä satamaan on suunnitteilla tunneli keventämään katuliikennekuormaa.

”Kehittämisohjelman toisen osan aikana vanha Terminaali 1 on tarkoitus purkaa ja sen tilalle tulee elämyskeskus, toimistoja, ravintoloita, terasseja merinäköalalla ja kesäsesongin ulkopuolella tapahtumien käyttöön tulevaa tilaa”, Takolander kertoo.

Ympäristötehokkuus tulevaisuuden suuntana

Regulaation ja yritysten omien ympäristötavoitteiden tiukentuessa myös satamatoimijalta odotetaan toimia, joilla voidaan tukea vastuullisuutta. Rahtipuolella nähdään, että rahdinomistajat hakevat nyt hiilineutraalia kuljetusketjua.

”Tähän liittyen kehitämme Helsingin satamassa intermodaalikuljetuksia, joissa laivoista yksikkölasti siirtyy raiteille ja niitä pitkin pohjoiseen”, Marttinen kertoo.
Läntisen Keski-Euroopan tieliikenteen kustannusten kasvaessa Via ja Rail Baltican merkitys korostuu. Helsingin satamassa tähän valmistaudutaan laajentamalla Vuosaaren sataman eteläosaa.

Tavoitteena on, että satama voi jatkossa mahdollistaa synteettisten ja biopolttoaineiden käytön, sekä sähkökäyttöisten yksikkölastialusten operointi nopealla kääntöajalla. Myös rekoille tarvitaan vety- ja sähkölatausmahdollisuuksia.

”Näemme, että markkina ohjaa monimuotoisuuteen esimerkiksi polttoainevalinnoissa”, Marttinen toteaa.

Hän näkee kiinnostavana kehityssuuntana myös sen, että kuluttajatuotteiden ja investointihyödykkeiden valmistaminen poliittisin perustein valituissa maissa, eli ns. friendshoring tulee yleistymään ja aiheuttamaan uudelleenjärjestelyä logistiikassa.

”Liikenneyhteydet lähimerenkulussa tulevat korostumaan entisestään. Meillä tulee olla valmiudet ottaa vastaan tämä kasvu”, hän summaa