Porvoolainen Iotoi Oy havaitsi kaukolämmössä ongelman ja keksi ratkaisun. Ratkaisu on sekä ympäristöystävällinen että kustannustehokas.
Vuonna 2019 perustettu Iotoi tarjoaa energiayhtiöille ja kiinteistönomistajille keinoa hukkalämmön käyttöön. Iotoin kehittämä kolmiputkijärjestelmä hyödyntää jo kertaalleen käytetyn kaukolämpöveden. Toimitusjohtaja Johnny Holmström havainnollistaa kaukolämpöverkkoa vertauksella kaksiotehanaan.
“Verkon punainen hana on se, mistä tulee lämpöä. Sininen on se, joka johtaa käytetyn lämmön pois uudelleenlämmitettäväksi. Sinisessä paluuputkessa on edelleen ihan merkittävä energiamäärä, jota voi käyttää vielä lämmitykseen”, Holmström avaa.
Ilman asiakkaiden myötävaikutusta ei mitkään tekniset parannukset lennä.
Kaikkeen lämmittämiseen ei tarvita kaukolämpöputkesta tulevaa noin 90-asteista vettä. Esimerkiksi asuinkiinteistöjen lattialämmityksiin 40–50-asteinen paluuvesi on täysin riittävää.
Perinteisesti energiayhtiön toiminta-alue on päättynyt siihen, missä kiinteistön ulkoseinä tulee vastaan. Tavoitteena on tuoda energiayhtiöitä ja kiinteistönomistajia lähemmäs toisiaan, pohtimaan molempia palvelevaa uutta tapaa toimia.
Se vaatii uusia toimintamalleja.
“Kehitämme kaukolämpöalaa. Sekä energiatehokkuutta että liiketoiminnallista puolta energiayhtiöiden kanssa”, Holmström sanoo.
Iotoi yhdistää kaksi toimijaa ja palvelee kummankin intressejä. Kiinteistöt säästävät energiankulutuksessa. Lämpölaitoksen tarvitsee tuottaa vähemmän energiaa polttamalla. Tämä taas mahdollistaa hinnoittelun päivittämisen sekä uusien asiakkaiden tavoittelemisen houkuttelevammilla palveluilla.
Tekniikka on tutkitusti toimivaa. Tätä ovat vahvistaneet kotimaiset, ruotsalaiset ja hollantilaiset asiantuntijat.
“Ilman asiakkaiden myötävaikutusta ei mitkään tekniset parannukset lennä. Asiakas on otettava mukaan”.
Merkittävin näytön paikka tähän mennessä on Porvoon Energian ja Enston kanssa toteutettava hanke, jossa Enston teollisuuskiinteistöön toteutetaan Iotoin konseptoima hukkalämpöratkaisu.
Iotoin toimitusjohtaja muistuttaa, että kaukolämmön vaatima infrastruktuuri on jo olemassa. Uutta ei tarvitsisi rakentaa, vaan pikemminkin kehittää entistä.
“Olemmeko me olleet kaukolämmön tuotannossa ja liiketoiminnan kehittämisessä niin tehokkaita ja asiakaslähtöisiä, mitä voisimme olla? Väitän, että ei olla, ainakaan vielä”, Holmström sanoo.
