Minna-Liisa Mankinen toimii sosiaaliohjaajana asumisen tiimissä ja Eliisa Sutela henkilökohtaisen avun neuvonnassa koordinaattorina Kymenlaakson hyvinvointialueen vammaispalveluissa. Molemmat työskentelevät tiiviissä, muutaman hengen tiimeissä.
”Työmme on todella monipuolista ja kokonaisvaltaista. Autamme asiakkaitamme heidän kaikissa asioissaan ja teemme yhteistyötä asumisyksiköiden ja asumispalveluiden toimintayksiköiden päälliköiden kanssa. Asiakkaita on paljon, mutta koen tärkeäksi, että pystyisimme jatkossa tekemään suunnitelmallista asiakastyötä ja tapaamaan asiakkaita säännöllisesti”, Mankinen kuvailee.
Sutelan tiimissä työt keskittyvät auttamaan asiakkaita erilaisiin henkilökohtaisen avun malleihin liittyen. Yleinen on esimerkiksi työnantajamalli, jossa asiakas toimii itse avustajansa työnantajana.
”Autamme esimerkiksi avustajan etsimisessä ja neuvomme ja ohjaamme työnantajavelvoitteessa.”
Työ vaatii kehitystä ja oppimista
Mankinen ja Sutela kokevat, että työtä leimaavat toimintaympäristön jatkuvat muutokset. Hyvinvointialuemalliin siirtyminen oli merkittävä muutos ja ensi vuoden alusta luvassa on uusi vammaispalvelulaki.
”Muutoksia on koko ajan ja esimerkiksi digitalisaatio lisääntyy jatkuvasti. Työyhteisömme on onneksi kehittämismyönteinen ja lisäksi valtakunnallinen yhteistyö ja osaamisen jakaminen on voimavara omaan työhön”, Sutela toteaa.
Henkilökohtaisen avun neuvontapalvelu on yksikkönä suhteellisen uusi ja sen perustaminekin on hyvä esimerkki kehityshengestä.
”Itsekin voin nyt asumisen tiimissä tukeutua henkilökohtaisen avun asiantuntijoihin ja toisaalta ohjata asiakkaita sen pariin”, Mankinen mainitsee.
Molempien mukaan myös omassa työssä oppimiseen ja kehittymiseen suhtaudutaan työnantajan puolelta kannustavasti, esimerkiksi tarjoamalla erilaisia koulutuksia.
Työ vie mukanaan
Työskentely vammaispalveluissa on vastuullista ja laaja-alaista. Mankinen ja Sutela kokevat, että parhaiten työ sopii ihmiselle, joka pitää työn monipuolisuudesta, on valmis kohtaamaan monenlaisia asiakkaita ja pystyy tekemään töitä sekä itsenäisesti että tiimissä.
Työhön varmuutta ja viihtyisyyttä tuovat vakaan työnantajan ja esihenkilöiden antama tuki, työhyvinvointiin tehtävät panostukset, kilpailukykyinen palkkaus ja liukuva työaika.
”Vammaisala jää sosiaalialoista helposti hieman syrjään niin opinnoissa kuin työelämässä. Mutta ne, jotka uskaltavat kokeilla, saattavat huomata, että mielenkiintoinen ja palkitseva työ vie mukanaan”, Sutela summaa.
