siirry sisältöön

Lunastuslaki on uudistettava

Liki 50-vuotias lunastuslaki on nykymaailmassa epäreilu ja maanomistajien perusoikeuksia loukkaava.

Jokamiehenoikeudella on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Pohjoismainen oikeus liikkua ja kerätä marjoja ja sieniä muiden omistamilla mailla on kansainvälisesti ainutlaatuinen asia. Luonnossa kulkija kunnioittaa pihapiiriä ja muistaa olevansa metsässä vieraana. Kaikesta kaupallisesta toiminnasta pitää sopia maanomistajan kanssa erikseen.

Omistusoikeus kuuluu perusoikeuksiin. Markkinataloudessa omistusoikeus on välttämätöntä suojata, muuten talouden toiminta vaikeutuu ja investoinnit loppuvat.
“Maanomistajat pitävät huolta metsistä ja pelloista. Ilman heitä ei olisi ruokatuotantoa, metsäteollisuutta tai kulttuurimaisemaa. Heille kuuluvat samat perusoikeudet kuin muillekin”, painottaa Maanomistajain liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlberg. Hän jatkaa: “Lunastuslain tarkoitus on turvata yhteiskunnan toimintoja ja tällöinkin prosessin sekä korvausten on oltava oikeudenmukaisia. Laki on vanhentunut ja sitä käytetään väärin.”
Lunastuslain mukaan osapuolten tulee sopia asiasta, mutta käytännössä tämä tarkoittaa muutamaa sähköpostia nopealla aikataululla. Maanomistaja jää heikomman asemaan. Lunastushinta on surkea ja “sopimusvaihtoehto” on tarjous, joka on murto-osa markkinahinnasta. Sohlberg selittää: “Lakia voidaan käyttää pelotteena ja tämän varjolla painostaa sopimukseen maakaupoista, sillä lunastusvaihtoehto on vielä huonompi. Se ei ole oikeudenmukaista sopimista.”

”Lakia voidaan
käyttää pelotteena ja tämän varjolla painostaa sopimukseen maakaupoista, sillä lunastusvaihtoehto on vielä huonompi. Se ei ole oikeudenmukaista sopimista.”

Yksi traagisista perhekohtaloista on Vantaalla sijaitsevan Saraksen tila: sen markkinahinta on 15 miljoonaa euroa, kaupungin lunastushinta 3 miljoonaa. Tilalle olisi ollut ostaja, mutta kaupunki pakkolunasti sen alihintaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin selvittää, onko lunastuspäätös tehty asianmukaisesti ja onko summa suhteessa markkinatilanteeseen oikea.
Tapaus ei ole ainutlaatuinen, ja liitossa pelätään vastaavien lisääntyvän. Sohlbergin mukaan kaupungit voivat käyttää maankäytön suunnittelumonopolia: “Ensin piirretään alue matala-arvoiseksi puistoksi ja muutaman vuoden päästä se kaavoitetaan asunnoiksi.”
Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander antaa toisen näkökulman: “Yksi tärkeä syy lunastuslain uudistamisen tarpeelle ovat johtokadut. Kun laki säädettiin, tuuli- ja aurinkovoimaloita ei ollut. Lunastuslain avulla yksityinen tuulivoimayhtiö voi lunastaa johtokadun kevyellä menettelyllä ja matalalla kertakorvauksella. Oikeudenmukaisempaa olisi, että hankinnassa käytäisiin samalaiset neuvottelut maanomistajan kanssa kuin voimaloiden yhteydessä.”
Liitto vaatiikin, että johtokaduille tehdään maanomistajan niin halutessa vuokrasopimus: ”Tämä kohtelisi alueen maanomistajia tasavertaisemmin.”

www.maanomistajainliitto.fi

Valikoidut

Viimeisimmät