Rantakylän terveysasemalla yleislääketieteen erikoislääkärinä toimiva Katri Kolmonen ja Niinivaaran terveysaseman ylilääkäri Tomi Kiiala kokevat, että työpaikoilla vallitsee innostunut ja positiivinen yhteistyön henki.
”Työporukka on ehdottomasti se, mikä tässä työssä kannattelee eniten. Meillä on terveysasemalla nuorekas porukka, joka toimii tiiviissä tiimimallissa. Päivittäin voi kokea yhdessä tekemisen iloa”, Kiiala toteaa.
Kolmosen työyhteisössä tilanne on samankaltainen. Uudet tulijat yllättyvät välittömästä ja sosiaalisesta ilmapiiristä.
”Meillä on eläväinen kahvinhuone, jossa ei tuijoteta kännyköitä, vaan nauretaan ja jutellaan yhdessä.”
Yhteishenki laajentuu kuitenkin myös oman työpaikan ulkopuolelle. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon kanssa tehdään joustavaa ja mutkatonta tiimityötä. Tämän on mahdollistanut myös se, että jo ennen sote-uudistusta alueella on toimittu samankaltaisella mallilla.
”Meillä toimii poikkeuksellisen hyvin keskusteluyhteys erikoissairaanhoitoon päin ja heiltä meille. Tämä on aina potilaalle parempi. Kun päivystyksessä oli sairaspoissaolojen takia erityisen tiukka tilanne, meille tuli erikoissairaanhoidosta ihmisiä oman päivätyönsä ohessa auttamaan muutamaksi tunniksi. Olemme siis onnistuneet rikkomaan siiloja”, Kolmonen mainitsee.
Työnantaja tukee oppimista ja kehittymistä
Siun soten alueella on jo usean vuoden ajan ollut käytössä Terveyskeskuslääkäri 2.0-malli, jossa työntekijät voivat käyttää kokonaisen työpäivän kerran kahdessa viikossa joko oman osaamisensa tai työyhteisön kehittämiseen.
”Tyypillisesti päiviä käytetään tutustumalla johonkin erikoissairaanhoidon alaan”, Kiiala mainitsee.
Työpaikoilla pyritään myös siihen, että kerrytetty osaaminen jaetaan mahdollisimman laajasti myös koko tiimille. Lääkärit kokevat, että toimintamalli lisää työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista.
Lisäksi työyhteisöjen sisällä pidetään myös kehittämispalavereja, joissa haetaan aina järkevimpiä ja potilaalle parhaita tapoja toimia. Kiialan mukaan sopivan pienessä yksikössä pystytäänkin panostamaan siihen, että potilas pysyy keskiössä.
”Asiat eivät kaadu turhaan byrokratiaan ja asioita voidaan miettiä tapauskohtaisesti. Yksi esimerkki tästä on potilas, joka tarvitsee lähetteen erikoissairaanhoitoon mutta hänen tilanteensa selvittämisessä terveysasemalla käynti ei tuo lisähyötyä kenenkään näkökulmasta katsottuna. Voimme jättää turhan terveyskeskusvastaanoton tällöin kokonaan pois.”
Perusterveydenhuollon työ on taatusti palkitsevaa
Sekä Kolmonen että Kiiala motivoituvat perusterveydenhuollon monipuolisuudesta. Heidän mukaansa työn merkityksellisyyttä ei tarvitse pohtia, jokainen kohtaaminen asiakkaiden kanssa on tärkeä.
”Lisäksi tärkeää minulle on hoidon jatkuvuus. Työstä tekee mielekästä jopa 10 vuotta kestäneet hoitosuhteet ja se, että saa pitkällä aikavälillä vaikutettua potilaan terveyteen. Toivoisinkin, että jatkuvuuteen saataisiin panostettua vielä enemmän”, Kolmonen toteaa.
Molemmat uskovat, että paras tapa varmistaa jatkuvuus on panostaa yleislääketieteen resursseihin ja sitä kautta varmistaa hyvä miehitys.
”Yleislääketieteeseen hakeutuvat ja sillä tiellä viihtyvät ne, jotka haluavat kohdata ihmisen -ja jopa hänen koko perheensä - kokonaisuutena. Tämä osa työstä onkin todella kiinnostava”, Kiiala mainitsee.
Lääkärit muistuttavat myös, että työnteon tavat ovat terveysasemilla viime vuosina muuttuneet, ja esimerkiksi etätöitä tehdään rutiininomaisesti.
”Meillä on myös päästy hallittuun työmäärään, joten kotiin ehtii ajoissa. Täällä Pohjois-Karjalassa on ympärillä paljon luontoa ja vapaa-ajalla voi siis suunnata vaikka melomaan tai patikoimaan”, Kolmonen summaa.
