Digikaksonen tuo Poliisiammattikorkeakoululle uusia mahdollisuuksia oppimiseen ja turvallisuuden kehittämiseen
Poliisiammattikorkeakoulun digikaksosen pohjana on käytetty Tampereen kaupunkimallia ja toimii osana korkeakoulun periaatetta toteuttaa tietojohtoista poliisitoimintaa.
Digikaksosen luomisessa yhdistetään useaa tekniikkaa.
”Tampereen kaupungin malli on helikopterin lasertutkalla kuvattua ns. pintamallia ja osa rakennuksia saadaan myös BIM-rakennusmalleista. Lisäksi malleja voidaan tuottaa droonilla kuvaten, jolloin malli voidaan tehdä videosta jopa tunnissa tai kahdessa. Rikospaikasta saadaan jopa senttimetrin tarkka malli lasermittauksella”, kertoo tekniikan tohtori Mika Hyytiäinen.
Rikospaikkojen mallinnusten osalta digikaksosia käytetäänkin jo oikeusistuimissakin. Valokuviin verrattuna ne antavat tarkempaa, paremmin todellisuutta vastaavaa tietoa.
Poliisien koulutuksen kannalta digikaksonen on tärkeä työkalu. Digikaksosessa voi olla perehdyttävänä esimerkiksi monia erilaisia rikospaikkoja sekä rajaton määrä tutkijoita yhtä aikaa. Sen avulla voidaan myös näyttää esimerkiksi erilaisten olosuhteiden tai häiriötekijöiden vaikutus.
Digikaksosia on tällä hetkellä jo lähes jokaisella kaupungilla ja lisää tulee nopeasti. Tärkeää onkin oppia käyttämään näitä todellisia digikaksosia myös poliisin työn tukena.
”Tavoitteemme onkin mahdollistaa sen avulla ns. ”poliisin katse”, ylikomisario Olavi Kujanpää mainitsee.
Turvallisuuden ja osallisuuden tukemiseksi
Hyytiäisen mukaan digikaksoksen etuna on, että sen sisällä voidaan visualisoida myös todellisessa maailmassa näkymättömiä ilmiöitä, kuten droonien mahdollisia lentoratoja tai paineaallon vaikutuksia.
”Kun digikaksoseen lisätään AR:ä, eli lisättyä todellisuutta, voidaan erilaisia asioita tarkastella myös todellisessa ympäristössä, esimerkiksi kännykän kameralla.”
Tärkeää on myös huomata, että digikaksosessa voidaan paitsi tarkastella nykytilannetta myös hahmottaa tulevaisuutta, esimerkiksi rakennusten suunnittelussa sen avulla voidaan visualisoida mahdolliset turvallisuuteen vaikuttavat tekijät.
”Tällöin kansalaisia voidaan osallistaa mukaan rakentamaan turvallisia tiloja, jolloin viranomaiset myös toteuttavat tehtäväänsä loppukäyttäjiä parhaiten huomioivalla tavalla”, Kujanpää summaa.