Vyöruusua aiheuttaa sama virus, joka aiheuttaa myös vesirokon. Virus jää elimistöön ja saattaa myöhemmin puhjeta vyöruusuna. Vesirokon on sairastanut jopa 99 prosenttia aikuisista, joten käytännössä lähes jokainen voi saada vyöruusun.
”Vyöruusu esiintyy yleensä toisella puolella kehoa, ja oireet alkavat kutinana ja kihelmöintinä. Tämän jälkeen seuraa rakkulainen ihottuma, joka voi olla todella epämukava, jopa niin kosketusarka, että vaatteiden käyttäminen on vaikeaa”, kertoo Anu Munkki Suomen Rokotepalvelusta.
Kasvojen alueella vyöruusu voi aiheuttaa vaurioita näköhermoon. Tyypillisesti vyöruusu menee ohi noin 2–4 viikossa, mutta joka kymmenelle sen sairastaneelle jää jälkioireita kuten hermokipuoireyhtymää jopa vuosiksi.
Vyöruusu on hyvin yleinen
Vyöruusun esiintyvyys on todella suurta. Viime vuonna rekisteröityjä tapauksia oli 25 tuhatta, mutta tästä puuttuvat sekä erikoissairaanhoidon diagnoosit että suurin osa yksityisen puolen diagnooseista.
”Jopa kolmasosa aikuisväestöstä sairastuu jossain vaiheessa vyöruusuun ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä suurempi riski on”, Munkki toteaa.
Vyöruusun voi saada jo nuoremmalla iällä mutta riski nousee merkittävästi iän myötä. Naisilla riski on hieman miehiä suurempi. Vyöruusun voi saada myös useasti elämänsä aikana.
”Riskiä kasvattavat iän lisäksi perussairaudet sekä elimistöä kuormittavat stressitekijät, kuten unettomuus tai arjen kuormitus”, Munkki kuvailee.
Rokotus on varmin keino suojautua
Vyöruusulta suojautumisessa tärkein keino on rokottautuminen. Rokotetta suositellaan kaikille 50 vuotta täyttäneille, mutta myös nuoremmille, joilla on joku immuunipuolustusta heikentävä perussairaus.
”Nyt käytettävä rokote on rekombinaattirokote, johon kuuluu kaksi annosta. Rokotteet suositellaan otettavaksi 2–6 kuukauden välein. Tiedämme jo nyt, että rokotteesta saa hyvän, jopa 90 prosentin suojan noin kymmeneksi vuodeksi”, Munkki summaa.
Ikääntyessä hyvä välttää myös RS-virus
Ylähengitystieinfektiota aiheuttava RS-virus mielletään tyypillisesti riskiksi pikkulapsille, mutta se voi olla vaikea tauti myös ikäihmisille. Sairaalahoidon piiriin päätyy jopa enemmän ikäihmisiä kuin pikkulapsia.
“Oireet ovat samat kuin influenssassa tai koronassa, kuumetta, kurkkukipua, nuhaa ja yskää. Ikäihmisillä ja esimerkiksi keuhkosairauksia tai astmaa sairastaville se voi kuitenkin aiheuttaa myös alahengitystieoireita, kuten keuhkokuumetta ja muita jälkitauteja”, Anu Munkki kertoo.
RSV tarttuu pisaratartuntana, mutta sairastumisen riskiä nostaa pitkä tartuttavuus. Lisäksi haasteellisen sairaudesta tekee, että nuoret ja aikuiset sairastavat sen usein normaalina flunssana ja tänä aikana tartuttavat riskiryhmiä.
RSV:ltä voi kuitenkin suojautua rokotteella. Tarjolla on kaksi yli 60-vuotiaille suunnattua rokotetta, joista molemmat toimivat hyvin taudin ehkäisemiseen. Erityisesti suojautuminen kannattaa RSV-kaudella, joka kestää marraskuusta keväälle.
