Muisti tarjoaa historiallisen empatian kautta väylän sotahistorian ymmärrykseen

Mikkelissä sijaitseva Sodan ja rauhan keskus Muisti avattiin yleisölle kesällä 2021. Näyttelytuottaja Jenni Korhonen ja tutkija Leena Hangasmaa ovat vastanneet Muistin näyttelyssä erityisesti inhimillisen näkökulman ja niin kutsutun uuden sotahistorian mukaan tuomisesta.

“Etnologina oma kiinnostukseni on ollut ihmisten arjessa ja siinä, miten maailmanhistorian isot asiat vaikuttavat tavallisiin ihmisiin”, Hangasmaa kertoo.

“Yksi mottomme on ollut se, että kerromme sodan historiasta heille, joita se kiinnostaa, mutta erityisesti heille, joita se ei kiinnosta”, Korhonen sanoo.

Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Näyttelyssä on käytetty modernia teknologiaa tukemaan näyttelykokemukseen uppoutumista. Muisti tuo sota-ajan kokemukset lähelle erityisesti yksilötarinoiden kautta. Muisti koskettaa eri tavoin eri sukupolvien edustajia, joitakuita esimerkiksi sukulaisten kokemusten kautta.

“Pyrimme herättämään historiallista empatiaa. Pyrimme tuomaan ihmisten ymmärrykseen sen, että sodan kokeneet olivat aivan samanlaisia ihmisiä kuin mekin”, Hangasmaa sanoo.

Tavoitteena on herättää kiinnostus luomalla näyttelykävijälle oma kokemuksellinen suhde sota-aiheisiin. Tunnepitoinen kokemus tai vahva oivallus voi saada aikaan kiinnostuksen perehtyä historiaan lisää.

Muisti tuo esille tieteellistä tutkimusta helposti lähestyttävällä tavallaan. Näyttely on yksi tapa päästä kiinni tuoreeseen historiantutkimuksen tietoon.

On olennaista ymmärtää, että sota on jotain, mitä emme todella halua uudestaan.

Yksi näyttelyn mieleenpainuvimmista osioista on Tarinat. Leena Hangasmaa kuvailee kuutta eri henkilötarinaa tilallistetuiksi elokuviksi.

“Tarinat ovat tällaisia pienoiselokuvia, jotka kertovat sodan aikana eläneiden ihmisten kokemuksista. Niiden tarkoitus on päästää kävijä asettumaan toisen ihmisen kenkiin”, Jenni Korhonen lisää.

Kertomukset ovat tositarinoita, jotka on koottu muun muassa arkistoaineistoista ja haastatteluista. Näkökulmien kirjo on laaja. Näyttelyvieras pääsee eläytymään vaikkapa lapsen, nuoren sotilaan, pasifistin tai evakon tilanteeseen.

Hangasmaa ja Korhonen kertovat, että useat kävijät tulevat näyttelystä vahvasti liikuttuneina. Usein kuultu sana kokemuksen kuvailemisessa on ollut “vaikuttava”.
“On olennaista ymmärtää, että sota on jotain, mitä emme todella halua uudestaan”, Korhonen toteaa.

Perusnäyttelyä uudistetaan, ja näyttelyuudistus valmistuu kesäksi 2025.