Nihtilän tilalla Kärkölässä on pitkä viljelyhistoria, joka ulottuu aina 1500-luvulle saakka. Suvun hallussa tila on ollut 1800-luvulta lähtien. Ninan ottaessa tila haltuun, tilalla viljeltiin viljaa.
”Halusin jatkaa viljelyä sukutilalla, jossa saan säilytettyä yhteyden luontoon ja vuodenaikoihin. Lampaat sopivat viljelykiertoon täydellisesti, sillä ne hyödyntävät nurmia ja niille sopii typensitojakasvit kuten apilat, herne ja härkäpapu. Kasvinviljelyn ja kotieläinten yhdistäminen ja niiden positiivinen synergia jää usein liian vähälle huomiolle Suomessa. Kumpikaan ei voi hyvin ilman toista”, Nina Nihtilä kertoo.
Nyt on ihanaa saada panostaa omiin tuotantoeläimiin ja hyödyntää kaikki kokemus ja osaaminen niiden hoitamisessa.
Nina on opiskellut myös eläinlääkäriksi. ”Nyt on ihanaa saada panostaa omiin tuotantoeläimiin ja hyödyntää kaikki kokemus ja osaaminen niiden hoitamisessa. Maatalousala edellyttää tutkitun tiedon hyödyntämistä ja yleisen ilmapiirin haistelua sekä ajanhermolla pysymistä. Kouluttautumisvaatimus koskee lakisääteisesti eläinlääkäreitä. Kehityksen kelkasta ei saa pudota - millään alalla.”
Suomessa eläinten hyvinvointi on itsestäänselvyys. Usein tilalliset huolehtivat ensin eläimistä ja sitten vasta itsestään. Täällä lampaat saavat elää lajinmukaista elämää kesällä laiduntaen ja talvella lampolan suojassa tutuissa eläinryhmissä heinää syöden. Niitä suojellaan äärimmäisiltä sääolosuhteilta, loisilta, pedoilta ja taudeilta. ”Hyvinvoinnin maksimoinnin ja lajinomaisen käyttäytymisen tuntemisen tulisi olla kaiken eläintenpidon perusta, oli sitten kyse tuotanto- tai lemmikkieläimistä”, Nina Nihtilä toteaa.
Kotimaisessa tuotannossa mikrobilääkkeitä käytetään vain tarpeeseen ja kasvunedistäjien käyttö on kiellettyä. ”Meillä myös kuljetusmatkat ovat lyhyitä”, Nihtilä muistuttaa. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi lähellä tuotettu ruoka on ekologisempaa. ”Ruoan tuotantovaihtoehdoista kotimainen tuotanto on kokonaisvaltaisesti vastuullisin. Tiedätkö jonkun muun alan kuin maa- ja metsätalous, joka sitoo hiiltä?” Nihtilä kysyy.
Päästöt ovat lähteneet nousuun 70-luvulla, mikä liittyy globaaliin kulutukseen, ei suinkaan karjamäärien lisääntymiseen. Märehtijöiden määrä on vain kymmenesosa verrattuna 100 vuoden takaiseen määrään. ”Lihansyönnin lopettaminen ilmastosyistä on itsensä huijaamista, sen sijaan pitäisi vähentää ihan kaikkea kulutusta!” Nihtilä toteaa.
Suomessa koko elintarvikeketjua ohjaa tiukka lainsäädäntö ja valvontaa on paljon. Tämä tuo kustannuksia ketjuun ja näkyy korkeampana kuluttajahintana mutta myös tuoteturvallisuutena. Kuluttajien apua tarvitaan, jotta kotimainen tuotanto pysyy hengissä.
Kotimainen tuotanto myös työllistää suoraan sekä välillisesti paljon ja tuo veroeuroja kotimaahan. Karitsaa on saatavilla vähittäiskaupoista pääsiäisen lisäksi ympäri vuoden. Lähikauppiasta voi myös pyytää ottamaan valikoimiin erikoisempia karitsatuotteita.
1. Suomen sääolot suosivat nurmiviljelyä
2. Suomessa antibioottien käyttö on vähäisintä koko maailmassa
3. Kotimainen elintarvikeketju työllistää noin 340 000 ihmistä
ympäri Suomen
4. Kotimaassa märehtijät eivät aiheuta eroosiota tai metsäkatoa
5. Suomessa valvontaa on paljon mikä varmistaa ruoan puhtauden
ja turvallisuuden
Lue lisää: www.lammasosuuskunta.fi
