Tohtoripilotti tuo yhteen yliopistot, yritykset ja parhaat osaajat

Tekoälyn ripeä kehitys muovaa yhteiskuntaa ja tutkimustyötä. Tekoälyn kehitysharppaukset ovat pitkäaikaisen tutkimustyön tulosta.

Tutkimusta tehdään niin tekoälystä itsessään kuin myös siitä, mihin kaikkeen tekoälyä voidaan soveltaa.

“Huippututkimuksen, innovaatioiden ja niistä johdettavien kaupallisten sovellusten perusta on pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus”, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n toiminnanjohtaja Heikki Holopainen toteaa.

Suomen tavoite kasvattaa T&K-meno-jen osuus 4 prosenttiin BKT:sta vaatii merkittävää T&K-henkilöstön lisäämistä ja osaamis- ja koulutustason nostoa. Suomen hallitus on investoinut tohtoripilottiin eli 1 000 uuden tohtorin kouluttamiseen. Vuosina 2024–27 toteutetaan 15 tohtoripilottia, joissa yliopistot kouluttavat 1 000 uutta tohtoria tämänhetkisen tohtorikoulutuksen lisäksi.

AI-DOC-ohjelmassa on mukana 10 suomalaista yliopistoa, ja se kouluttaa 100 tohtoria.

AI-DOC-ohjelmaa vetävä Aalto-yliopis-ton koneoppimisen apulaisprofessori Arno Solin kertoo monitieteisen hankkeen herättäneen valtavasti kiinnostusta. Hakijoita oli yli 3300.

“Olemme huomanneet, että saamme tällä yhden luukun periaatteella parempia hakijoita. On selvästi hyvä idea laittaa yliopistoja tekemään yhdessä asioita”, Solin kertoo.

Noin kolmannes AI-DOC:in tohtorikoulutuspaikoista on tekoälyn perustutkimuksessa. Tohtoriohjelman muita aloja on viestinnän ja signaaliprosessoinnin, terveyden, insinööritieteiden, kieli- ja puheteknologian sekä yhteiskunnan ja liiketoiminnan tutkimusalueet.

Solin muistuttaa, että tekoäly ei ole yksi monoliitti, vaan eri sovellukset koostetaan erilaisista rakennuspalikoista.

“Näistä palikoista rakennetaan isompia malleja, joita treenataan datalla, ja näistä lopulta saadaan esimerkiksi generatiivisia kuva- tai kielimalleja”, Solin avaa.

60 prosentilla hankkeen opiskelijoista on suunniteltu yritysyhteistyötä.
“Tohtoripilotissa on maailmanluokan tutkimusta, mutta lisäksi myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vahva linkki yritysmaailmaan”, Solin kertoo.

Teknologiateollisuus ry kartoittaa jatkuvasti eri teknologia-alojen osaajatarpeita ja yhdistää tekijöitä. Teknologiateollisuus on käynnistänyt AI Finland -verkoston, jossa on mukana yli 400 yritystä. Järjestö tukee yritysyhteistyötä myös taloudellisesti, muun muassa rahoittamalla yliopistojen ja yritysten yhteistutkimusta.

Uudistuvan teollisuuden johtaja Matti Mannonen kertoo, että Teknologiateollisuus aikoo järjestää keväällä 2025 jälleen kerran matchmaking-tapahtuman, jossa pyritään yhdistämään yrityksiä ja tohtorikoulutettavia. Tapahtumaan otetaan mukaan ainakin AI-tohtoripilotti ja vähintään 100 yritystä.

Monet tohtoriopiskelijat esimerkiksi AI-DOC:issa ovat tulleet ulkomailta. Yritysyhteistyö avaa tuleville tohtoreille mahdollisuuksia työskennellä muualla kuin akateemisella puolella.

“Tarkoitus olisi saada opiskelijat nopeasti kiinni yrityksiin. Tutkimusteemojenkin on hyvä olla sellaisia, jotka kiinnostavat yrityksiä”, Mannonen kertoo.