"Se on tuo itänaapuri”, sanoo Vakoilumuseon näyttelyjohtaja Pirkka Turja. ”Suomi on ollut porttikäytävä idän ja lännen välissä. 70-luvun Helsingistäkin on sanottu, että jos torilla kääntyi ympäri täyden kierroksen, oli seitsemän kymmenestä näköpiiriin sattuneesta ihmisestä jonkin valtion vakoojia.”
Suomessa on testattu myöhemmin muuallakin käytettyä vakoilutekniikkaa. Näin kävi muun muassa Minoxin, maailman kuuluisimman vakoilukameran kohdalla. Entä tiesitkö, että Suomesta käsin toiminut, Leninin salamurhaakin vehkeillyt brittivakooja Sidney Reilly oli yksi kirjailija Ian Flemingin luoman James Bondin esikuvista?
”Perusnäyttelyn kokoaminen vaati aikoinaan paljon jalkatyötä”, Turja kertoo. ”Aineistoa saatiin keräilijöiltä ja heidän kavereiltaan. Nykyään sitä tulee lahjoituksina, tai sitä tuodaan paikan päälle ja kysytään, kiinnostaisiko esine.”
Nykyaikana vakoilu tapahtuu paljolti tietoverkoissa. Yksityisenä museona toimiva Vakoilumuseo pysyy ajan hermolla: tekeillä on erityinen tietoverkkovakoilusta kertova osasto. Viime vuonna museo saavutti kävijäennätyksensä, yli 30 000 kävijää.
Muista museoista poiketen museo on auki myös maanantaisin miltei vuoden jokaisena päivänä. Museokortti käy, eikä sisäänpääsyyn vaadita viittaa eikä tikaria. Näyttelyyn tutustumisen lisäksi museossa voi järjestää esimerkiksi polttarit tai luokkaretkiohjelmaa. Museon suosituimmat ohjelmat ovat Agenttitesti, SpyGame ja valheenpaljastustesti.
Avoinna:
Talviaikaan (28.8. - 31.5.)
ma - su 12-18
Osoite:
Finlaysonin alue, Satakunnankatu 18, 33210 Tampere
Puh:
03-2123 007
