Uuden ajan ruoantuottaja

Pohjois-Suomen korpimetsän reunalla tuuli heilauttaa vehreäntaipuisaa nurmea. Se pärjää olosuhteissa, joissa Etelä-Suomen viljavainiot ja monet viljeltävät ruokakasvit kituuttaisivat. Nurmi on sitkeä ja sisukas: se kestää ajoittaista märkyyttä viljaa paremmin. Nurmesta on lisäksi saatu mielenkiintoisia tutkimustuloksia.

”Oikein viljeltynä nurmi on hiilinielu eli sitoo ilmasta hiiltä yhteyttämisen avulla syvään juuristoonsa ja maahan. Tähän eivät yksivuotiset viljakasvit pysty, koska ne eivät lyhyen kasvukautensa aikana ehdi kasvattaa syviä hiiltä varastoivia juuria”, Valion ilmasto-ohjelman johtaja Juha Nousiainen kertoo.

Jotta ihminen voi käyttää nurmen ravinnoksi, tarvitaan eläinten apua.
”Maidontuotantoa ei kuitenkaan voi jatkaa kuten ennen. On entistä paremmin otettava huomioon ympäristöasiat.”

Vuoteen 2035 mennessä Valio aikoo nollata maidon hiilijalanjäljen kokonaan. Tavoite on kova, mutta Nousiaisella on idea siitä, miten se on mahdollista toteuttaa.

Tutkimus käyttöön

Valiolla on kehitetty ajatusta siitä, miten ruokaa voitaisiin tuottaa nykyistä kestävämmin ja ympäristöystävällisemmin. Samalla sen tulisi riittää maailman kasvavalle väestölle. Viime aikoina on pohdittu myös paikallista huoltovarmuutta: pitäisikö ruuantuotannon olla hajautetumpaa ja pitäisikö turvata lannoitteiden ja polttoaineiden paikallinen saatavuus?

Ruoka 2.0 on Valion näkemys tulevaisuuden ruoantuotannosta. Maidontuotannon lisäksi siihen kuuluu muun muassa kasvipohjaisen liiketoiminnan kehittäminen, solumaatalous, teollisuuden sivuvirtojen sekä lannan ravinteiden kierrätys.

Järjestelmä yhdistää tutkimuksen käytäntöön. Valio on jo tehnyt yhteistyötä muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen, Yaran, Atria Tuottajien sekä Baltic Sea Action Groupin kanssa.

Käynnissä on lupaavia hankkeita. Valio tutkii eniferBio Oy:n kanssa, miten elintarviketeollisuuden sivuvirroissa voi kasvattaa proteiinia. Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy suunnittelee biokaasulaitoskokonaisuuden rakentamista.

Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Nousiainen kuitenkin toppuuttelee innokkaimpia ruokahypettäjiä.

”Solukasvatuksella ja mikrobeilla ei yksinään voi ratkaista globaalia ruokatarvetta vielä meidän aikanamme, ehkei moneen sukupolveen. Solumaatalouden laajamittainen hyödyntäminen edellyttää päästöttömän energian merkittävää lisäämistä. Tulevaisuuden ruokajärjestelmä koostuu perinteisestä ruoantuotannosta, kuten eläin- ja kasvituotannosta sekä solumaatalouden ratkaisuista, jotka ovat kehitteillä.”