VAMKissa nähdään, että ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli vihreän siirtymän mahdollistajina

VAMKin Tekniikan yksikön johtaja Jorma Tuominen aloittaa korostamalla sitä, että korkeakoulun rooli määräytyy erityisesti teknologiateollisuuden tarpeiden mukaisesti.

"Meidän tulee varmistaa, että vihreään siirtymään liittyvä osaaminen on ajanmukaista niin valmistuvien kuin työelämässä olevien ammattilaisten osalta."

VAMKissa koetaankin, että oman toiminnan tulee asettua hyvin linjaan energiamurroksen tuomien muutosten kanssa. Ammattikorkeakoulujen vahvuus nähdään erityisesti soveltavassa tutkimuksessa ja koulutuksessa, sekä tiiviissä yhteistyössä muiden oppilaitosten, yritysten ja viranomaisten kanssa.

"Tutkimustoiminnan aikahorisontissa olemme pidemmälle tulevaisuuteen katsovien yliopistojen ja nykyhetken teollisuuden välimaastossa, ja pyrimme ennakoimaan energiasektorin kehitystä vähintään muutamia vuosia eteenpäin", kuvailee Smart Industry TKI-alustan vetäjä ja yliopettaja Ossi Koskinen.

Uusiutuvat energialähteet muuttavat koko järjestelmää

Monet VAMKin tämänhetkisistä hankkeista käsittelevät uusiutuviin energialähteisiin liittyviä haasteita. Yksi hankkeista FESIO pyrkii tukemaan energia-alan muutosta vastaamalla uusiutuvaan sään mukaan vaihtelevaan tuotantoon energiavarastointi- ja kysyntäjoustoratkaisuilla.

"Uusien tuotantomuotojen sääriippuvuus tarkoittaa, että sähkönkulutusta täytyy säätää tuotannon mukaan. FESIO-hankkeessa tähän etsitään esimerkiksi kysyntäjoustoon perustuvia ratkaisuja", Jukka Hautala, sähkötekniikan lehtori, kertoo.

Myös energiavarastointi ja akut ovat nousevia aiheita, joihin liittyvä osaaminen tulee jatkossa olemaan kriittistä.

"Tämän osalta kaksi tärkeää hanketta ovat Akkupaketti, jolla kehitetään ammatillisten oppilaitosten akkuteknologiaan liittyvää osaamista, sekä Pohjanmaan alueella uusiokäytettyjen akkujen liiketoimintapotentiaalia kartoittava hanke", kertoo Energiatekniikan yliopettaja ja Smart City-tutkimusalustan vetäjä Juho Heiska.

Merituulivoimalla ja vedyllä saadaan aikaan suuria ilmastovaikutuksia

Merituulivoimaloita perustetaan tällä hetkellä kiivaaseen tahtiin. Energia- ja ympäristötekniikan lehtori Toni Lustila kuvailee, että merituulivoimasta puhutaan jopa uutena perusvoimana.

"Merituulivoimalla voivaan tasata uusiutuvien energialähteiden tyypillistä vaihtelua. Mietinnässä on kuitenkin esimerkiksi se, miten energia siirretään mereltä käyttöön, jossa yksi vaihtoehto on energian siirtäminen vetykaasuna. Nämä ovat isoja kysymyksiä, joita tutkimme esimerkiksi vihreän vedyn H2-hankkeessa."

Harmaasta vedystä vihreään vetyyn siirtymisellä on myös suuria ilmastovaikutuksia monille teollisuuden sektoreille, joiden on muuten vaikea saavuttaa hiilineutraalisuus. Myös uusia käyttökohteita valmistellaan jatkuvasti esim. terästeollisuudessa. Esimerkiksi Raahen terästehtaalla vihreään vetyyn siirtyminen leikkaisi paikallisista hiilidioksidipäästöistä merkittävän osan.

Vihreään siirtymään liittyvät kysymykset ovat VAMKissa esillä myös uusissa koulutuskokonaisuuksissa. Tulevaisuuden vetytalouteen panostetaan esimerkiksi tuottamalla

yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa Jatkuvan Oppimisen ja Työllisyyden Palvelukeskukselle (JOTPA) laaja 30 opintopisteen vetykoulutus. Valtakunnallinen, verkkopohjainen koulutus on suunnattu työelämässä oleville ja käynnistyy syyskuussa 2023.

Myös akkuteknologiaan liittyen on suunnitteilla kaksi uutta JOTPAN rahoittamaa koulutusta, joista toinen keskittyy erityisesti liiketalouden näkökulmaan ja toinen on VAMKin koordinoima, yhdessä LABin, Centrian ja EduVamian kanssa suunniteltu laaja akkukoulutuskokonaisuus.

VAMKin fokusaiheisiin pääsee tutustumaan myös maaliskuussa Vaasassa järjestettävällä EnergyWeekillä, jonne oppilaitos toteuttaa yhden seminaareista.