Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitossa nähdään, että riittävien henkilöresurssien takaaminen on tällä hetkellä alan suurin haaste.
”Tähän tärkein ratkaisu on yliopistojen opiskelijamäärän lisääminen. Tähän on hallituksen tahtotila ja yliopistotkin ovat siihen kykeneviä, mutta pitkäjänteinen rahoitus on epävarmaa”, kertoo liiton varapuheenjohtaja ja päiväkodin johtaja Asko Parkkinen.
Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa alan kelpoisuusvaatimuksia vuodelle 2030. Tällöin opettajia tarvitaan huomattavasti enemmän ja kaikkien päiväkodin johtajien tulee olla maistereita.
”Nyt olisi viimeinen hetki varautua tähän muutokseen lisäämällä koulutusta”, Parkkinen toteaa.
Liitossa lain tuoma muutos nähdään hyvänä tapana varmistaa varhaiskasvatuksen laatu.
”Nyt meillä on selkeä jatkumo opinpolussa, ja jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, siitä toiselle asteelle ja eteenpäin muodostaa hienon kokonaisuuden.”
Nyt vaaditaan monipuolisia johtajuustaitoja
Päiväkodin johtajien työ on viime aikoina muuttunut merkittävästi haastavammaksi ja laaja-alaisemmaksi.
”Työ sisältää monta kokonaisuutta, joista tärkein pedagoginen johtajuus, mutta yhtä lailla työhön kuuluu turvallisuus-, asiakaspalvelu- ja henkilöstöjohtajuutta.”
Suomen eri kunnissa on hyvinkin erilaisia tilanteita sen suhteen minkälaisilla resursseilla päiväkodin johtaja voi tehdä työtään. Osassa kunnista on käytössä apulaisjohtajajärjestelmä, joka antaa johtajille toisen henkilön tukea tehtävien hoitamiseen, toisaalta osissa kuntia päiväkodin johtaja saattaa olla mukana lapsiryhmätyössäkin.
Lisähaastetta työhön tuovat yhä kasvavat yksikköjen koot sekä tiiviimpi yhteistyö esimerkiksi perusopetuksen kanssa.
”On hyvä, että opetuksesta tulee kokonaisvaltaisempaa, mutta samalla laivan suuntaaminen kohti yhteisesti sovittuja linjoja on yhä haastavampaa. Uskon kuitenkin, että suunta on nyt oikea ja ymmärrys vahvaa sen suhteen, että varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli, jotta lapset saavat kehittää elämän perustaitoja tasavertaisesti”, Parkkinen summaa.
