Keski-Pohjanmaan Kannus on panostanut jo pitkään teollisuuteen ja se on onnistunut kääntämään asukasluvunkin hienoiseen muuttovoittoon. Etenkin työikäiset ja lapsiperheet tuntuvat kaupungissa viihtyvän. Eikä ihme, Kannuksessa vartin pyörämatkan sisältä löytyy pienen kunnan mittakaavalle kattavat palvelut. Kitinkankaan virkistysalue tarjoaa loistavat liikuntamahdollisuudet, alueella sijaitsee myös vuoden vesiliikuntapaikaksi kruunattu kylpylä KitinVapari. Vapaa-aikaa voi hyvillä mielin kutsua laadukkaaksi, josta osoituksena Suomen elävimmän maaseutumaisen kunnan arvonimi Rambollin tutkimuksessa.
”Olemme ehkä naapuria huonompia hypettämään, mutta hyviä käärimään hihat ja tekemään. Alakoulu on juuri uusittu, kuten myös keskustan liikennejärjestelyt, seuraavaksi uusitaan varhaiskasvatuksen tilat ja sitten kirjasto”, listaa YritysKannuksen kehitysjohtaja Jukka Oravainen. Kun Oravaisten perhe pohti, minne päin jäädä asumaan, vaa’assa painoi nimenomaan se, missä on hyvä kasvattaa lapset.
Kannuksessa on hyvä elää, mutta se myös sijaitsee näppärässä paikassa bisneksen näkökulmasta. Työssäkäynti-alueella asuu yli 110 000 ihmistä, 40 minuutin päässä on lentokenttä, 30 minuutin päässä Kokkola sekä pari vientisatamaa. Unohtamatta Kannuksen läpi kulkevaa rautatietä, jolla pysähtyy lähes kaikki junat.
”Alueella on lähes rajattomasti puhdasta pohjavettä, edullista kaukolämpöä ja sähköverkkokin on turvattu, kun 2027 valmistuu Fingridin uusi Kannuksen läpi kulkeva 2 x 400+110 kV voimajohto”, toteaa Vesa Hernesniemi, YritysKannuksen hallituksen puheenjohtaja. Hän jatkaa työvoimasta: ”Keskipohjalaiset ovat ihmisinä tunnettuja työmoraalistaan: Ensin hoidetaan velvoitteet ja sitten tulee muu.”
Kuokka on lyöty maahan
Kannus on maaseudun puhtaan siirtymän kärkikunta. Tuulipuistoissaan, joista Mutkalampi on kokonaisteholtaan Suomen suurin, Kannus tuottaa vuodessa yli 500 MW sähköä ja tämän lisäksi aurinkovoimaa on jo valmistunut yli 5 MW. Valtava määrä lisätuotantoa on myös rakenteilla, vuosikymmenen loppuun mennessä Kannuksen puhtaan siirtymän hankkeiden kokonaisteho nousee noin 1 GW suuruuteen. Tuloillaan on myös Suomen suurin biokaasulaitos, joka valmistuu vuonna 2027. Laitos kerää noin 700,000 t/a biosyötteitä sekä tuottaa 250 000 MWh nesteytettyä biometaania ja 200 000 GWh e-metaania. Suunnitelmissa on myös rakentaa alueelle vetyputki.
”Paljon suuria sanoja puhtaaseen siirtymään liittyen on kuultu, meillä keskitytään tekemiseen. Olemme tietoisesti satsanneet puhtaan siirtymän sijoituksiin, ja tuottavathan nykyiset investoinnit yksistään yli 2 miljoonaa euroa vuodessa verotuloja”, tuumaa Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö. Kaupungin, jonka taloudellinen tilanne on hyvällä mallilla.
Kannuksen biokaasulaitoksen oheen on rakenteilla suuri teollisuusalue, 200 hehtaarin eco-industrial park, jonka lääniin mahtuu mukavasti vielä uusia kestävää kehitystä tukevia toimijoita, kuten elintarvike- tai kemianteollisuuden sekä energia-alan yrityksiä. Kannuksen kaupunki tukee nopealla ja notkealla otteella alueelle tulevia yrityksiä. Ihminen on aina tavoitettavissa.
Keskipohjalaiset ovat tunnettuja työmoraalistaan: Ensin hoidetaan velvoitteet ja sitten tulee muu.
”Etenkin biolaitoksen sivuvirtojen jatkojalostuksesta kiinnostuneille toimijoille eco-industrial park olisi lämmin koti”, Oravainen pohtii. Kannus tukee alueelle sijoittumista rakentamalla yrityksen tarpeisiin räätälöidyt tilat, samalla yritys voi keskittää oman pääomansa koneiden, laitteiden ja prosessien kehittämiseen. Käytännössä rakennusavun tuottaa yritysten kasvua tukeva Kannuksen Teollisuuskylä Oy. Oravainen ja Hernesniemi kehaisevat hieman vahingossa pienen taivuttelun jälkeen: ”Ja onhan meillä hirveän kivoja tyyppejä auttamassa toiminnan käynnistyksessä. Työvoiman saatavuus on tietysti olennaista, meillä on Kpedu ammattioppilaitos, joka mieluusti räätälöi koulutusohjelmia yritysten tarpeiden mukaan.”
